Juhlarahaston apurahat jaettiin

Eduskunnan aloitteesta perustetun, Cultura‑säätiön hallinnoiman Valtiopäivätoiminnan 150. merkkivuoden juhlarahaston tukea saa tänä vuonna kuusikymmentäneljä projektia.

Juhlarahasto jakaa vuosittain apurahoja venäjän kielen ja siihen liittyvän kulttuurin opiskeluun, tutkimukseen ja kulttuuriprojekteihin.

– Venäjän hyökkäyssota on vaikuttanut yleiseen asenteeseen venäjän kieltä kohtaan Suomessa. Kielen opiskelun suosio on hiipumassa ja useisiin oppilaitoksiin ollaan kohdistamassa säästötoimenpiteitä. Samaan aikaan on kuultu vahvoja kannanottoja venäjän kielen taidon ylläpitämisen puolesta, sanoo Valtiopäivätoiminnan 150. merkkivuoden juhlarahaston asiamies Sani Kontula-Webb.

– Suomi tarvitsee venäjän kieltä jatkossakin. Venäjän kielen osaamista ja siihen liittyvän kulttuurin ymmärrystä tarvitaan esimerkiksi julkisella sektorilla, journalismissa ja tutkimustyössä. Tutkitun tiedon hankkiminen ja välittäminen korostuu tänä aikana, jota informaatiovaikuttaminen leimaa. Tänä vuonna lähes puolet Juhlarahaston myöntämästä apurahasta kohdistuu erilaisiin tutkimushankkeisiin. Jakauma opiskelun ja opetuksen sekä kulttuurityön välillä on tasainen, Kontula‑Webb sanoo.

Syksyn 2023 haussa Juhlarahastolta haki apurahaa 183 hakijaa. Eniten hakemuksia tuli kulttuurityöhön ja harrastustoimintaan (41%), lähes saman verran opiskeluun ja opetukseen (40%) ja noin viidesosa hakemuksista kohdistui tutkimukseen (19%.)

Jaettujen apurahojen kokonaissumma on 184 596 euroa. Siitä tutkimukseen kohdistui 91 080 euroa, opiskeluun ja opetukseen 48 616 euroa ja kulttuurityöhön sekä harrastustoimintaan 44 900 euroa.

Taiteen rooli politiikassa ja toimittajan työ Itärajan takana

Yksi tänä vuonna rahoitetuista tutkimushankkeista on apuraha Julia Bethwaiten väitöskirjan viimeistelyyn. The power of art in international relations: Exploring Russian actors and heteronomy on the transnational field of art avaa taiteen roolia niin kansainvälisessä politiikassa kuin venäläisen eliitin toiminnassa.

Hanke selvittää, kuinka venäläinen eliitti, ja valtioon kytköksissä olevat toimijat hyödyntävät taiteen kentälle ominaisia valtamekanismeja. Bethwaite perustelee Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa korostavan tarvetta tuottaa kriittistä tutkimustietoa tavallisesti politiikan ulottumattomissa pidetyistä alueista kuten taiteesta.

Toimittaja Arja Paananen saa apurahaa kirjaprojektinsa työstämiseen, jossa hän tulee kertomaan omien kokemustensa kautta toimittajan työstä Neuvostoliitossa ja myöhemmin Venäjällä. Paananen tuo esiin suomalaisten toimittajien venäjänkielen osaamisen tarpeen ja toivoo kirjansa toimivan rohkaisijana mahdollisille tuleville Moskovan tai Pietarin kirjeenvaihtajille sekä muille suomalaisille Venäjä‑osaajille.

Uutta opetusmateriaalia ja kieliharjoittelua Keski‑Aasiassa

Helsingin Rudolf Steiner -koulun kannatusyhdistys saa Juhlarahaston apurahaa lukion opintojakson valmistelemiseen aiheesta Venäjän hyökkäyssota ja media. Tavoitteena on syventää opiskelijoiden ymmärrystä kriisistä ajankohtaisena globaalina ilmiönä sekä kehittää medialukutaitoa arvioimalla sotaan liittyvien uutisten taustoja.

Opintojaksolla yhdistetään maantieteen, äidinkielen ja venäjän kielen opetus ja tavoitteena on myös innostaa opiskelijoita jatkamaan venäjän opintoja. Opintojakso toteutetaan kolmen opettajan johdolla jakaen sisältö poliittiseen maantieteeseen, mediatutkimukseen ja venäjän kielen osioihin.

Pakolliseen kieliharjoitteluun sai Juhlarahaston tukea 25 hakijaa. Harjoittelut tapahtuvat esimerkiksi Latviassa, Virossa ja Kazakstanissa.

– On hienoa nähdä kuinka apurahan hakijat ovat kyenneet mukautumaan ajankohtaiseen tilanteeseen sekä huomioimaan rahaston kriteerit apurahan saamiselle. Aiemmin Venäjällä tapahtunut tutkimustyö tai kielenopiskelu on siirtynyt muun muassa Baltian maihin ja Keski‑Aasiaan, sanoo Juhlarahaston asiamies Kontula-Webb.

– On tärkeää pitää motivaatiota kielen opiskeluun yllä ja Juhlarahastolla on ilo tukea tätä jokavuotisella apurahahaulla.

Kaikki Juhlarahaston apurahansaajat löydät täältä.