Muistamisen näyttämö

Ohjaaja Anna Andersson työstää Juhlarahaston tuella immersiivistä näyttämöteosta Nobel‑palkitun kirjailijan teoksen pohjalta

“En tarttunut alunperin Svetlana Aleksijevitšin kirjaan Sodalla ei ole naisen kasvoja, koska halusin tehdä siitä teatteriesityksen, vaan koska tahdoin lukea teoksen. Halusin lukea kaikki Nobel‑palkitun kirjailijan suomennetut teokset, sillä niissä käsitellään samoja teemoja, kuin itsekin työstän taiteeni kautta.

Jäin kuitenkin juuri tähän teokseen kiinni, se jäi pyörimään mielessäni. Minulle tuli tunne, että haluan käsitellä kirjan teemoja näyttämötaiteessa. Kävi ilmi, että Sodalla ei ole naisen kasvoja ei vielä ole toteutettu näyttämöteoksena Suomessa. Minulle syntyi nopeasti ajatus immersiivisestä esityksestä. En nähnyt teosta perinteisenä näyttämösovituksena, jossa yleisö istuu katsomossa ja seuraa tapahtumia edessään.

Olin yhteydessä Helsinki 98 ‑teatteriryhmään, joka tunnetaan yhteiskunnallisesta ja dokumentaarisesta ilmaisustaan ja on aiemmin toteuttanut Svetlana Aleksijevitšin teoksiin pohjautuvat näyttämöteokset Neuvostoihmisen loppu (2023), Sinkkipojat (2024) ja Tšernobylin rukous (2025). He olivat kiinnostuneet yhteistyöstä.

Toteutamme teoksen yhdessä Helsinki 98:n kanssa, mutta esityksellä on oma työryhmä ja haemme rahoitusta työryhmänä, johon kuuluu sekä suomalaisia että Venäjältä sodan vuoksi lähteneitä taiteilijoita. Tavoitteemme on luoda Sodalla ei ole naisen kasvoja ‑teoksesta teatterikokemus, jossa yleisö astuu Aleksijevitšin haastattelemien naisten muistojen ja kertomusten keskelle.

Esitys rakentuu useista tiloista, joissa näyttelijöiden esittämät naiset elävät rinnakkain muistojensa kanssa. Tila on läsnä eri tavalla kuin perinteisessä teatteriesityksessä, jossa yleisö istuu katsomossa. Näyttelijät johdattavat katsojia tilasta toiseen, ja eri tiloissa avautuvat eri naisten tarinat ja muistot.

Esityspaikaksi on varmistunut Vuosaaren Tilajakamo Helsingissä. Ensi‑ilta on huhtikuussa 2027 ja esityskausi sijoittuu huhti–toukokuulle 2027.

Saimme Juhlarahastolta 12 000 euron työskentelyapurahan, jonka avulla olemme aloittaneet suunnittelutyön. Haimme ja saimme rahoitusta esityksen suunnittelutyöhön minulle ja lavastaja Ksenia Peretrukhinalle.

Koska kyseessä on niin pitkälti tilallinen taideteos, oli tärkeää, että lavastaja on ollut alusta asti mukana. Meillä on jatkuva keskusteluyhteys teksteistä. Nyt työn alla on ollut valintojen tekeminen siitäkin, että mitkä tekstit lopulta päätyvät esitykseen.

Etenemme työskentelyssä sen mukaan, miten saamme rahoitusta. Haemme apurahaa vielä eri rahoittajilta esimerkiksi teoksen ohjaamiseen ja näyttelijöiden palkkioihin.

Emme ole vielä saaneet kaikkialta apurahapäätöksiä ja alkusyksystä avautuu hakuja, joissa haemme vielä rahoitusta. Juhlarahasto oli ensimmäisten tahojen joukossa, joista haimme apurahaa työskentelyn alkuvaiheisiin.

Hankkeen kokonaisbudjetti koostuu työskentelyn kustannuksista, harjoitus‑ ja esitystilakuluista, teknisestä toteutuksesta, markkinoinnin kuluista sekä ääni- ja valosuunnittelun ja lavastuksen materiaaleista.

Sodalla ei ole naisen kasvoja on esitys, jonka vaikutukset ulottuvat yksittäistä teatteriesitystä laajemmalle. Olen jo aikaisemmissa töissäni tutkinut neuvostoihmisyyteen liittyviä teemoja, kuten epäluottamusta, totuutta ja valhetta. Nämä teemat kiinnostavat minua valtavasti.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan keväällä 2022 minulle tuli voimakas tunne, että minun on kerrottava taiteen keinoin siitä, miten totalitaristisessa yhteiskunnassa eläminen muokkaa yksilöä ja hänen tapaansa nähdä ympäröivä maailma. Haluan käsitellä taiteen kautta myös ylisukupolvisia traumoja.

Isoja asioita ja kysymyksiä tarkastellaan taiteessani yksilön kautta. Taiteen kautta ymmärrän itseäni ja omaa perhettänikin paremmin. Minulla on perhetaustaa sekä Venäjältä että Ukrainasta, ja taiteentekijänä koen näiden teemojen tarkastelun velvollisuutenani.

Toivon, että esitys herättää keskustelua siitä, mitä sodasta muistamme, kenen kokemukset päätyvät osaksi yhteistä historiaamme ja mitä menneisyyden kokemukset voivat opettaa meille tästä ajasta.”